Vihollisen vuoteessa

Se oli kostea ilta
olut juoksi kuin koski kuohuva
ja sotureiden kilta joi
vuoksi taiston voittoisan
en voinut pyytää itselleni
mitään enempää, mutta pian
saimme seuraa naisista
niin kauniista

refren':
sen yön muistan kuin eilisen
hän vei minut synkkään huoneeseen
kuulin sanat vanhan loitsun
olin joutunut vihollisen vuoteeseen

Kun aamu koitti vihdoin
olin yksin ja kauttaaltaan vapisin
ei ollut kehoni liioin unohtanut
yötä myrskyisää
en pystynyt liikkumaan
sidottuna siihen sänkyyn kirottuun
olin joutunut ansaan
naiselliseen viholliseen

refren'

Kun katson taaksepäin ja
näen mitä onkaan kädessäin
olen joutunut ansaan
naiselliseen lumoukseen

refren' (2x)