Manan maille

korjaa kuolo poikasi
lapsesi vapauteen saata
manan maille mustimmille
laskethan minut lepäämään

en kaipaa elämää

vaikka kylmä on tuo kätesi
sen yllenihän nostat
ei pelkoa ei kaipuuta
vain vapaus kirkkaana

tuonen virran vietävänä
syleilyssä sielujen
täällä missä ikuisuus
on ikuisuuden pidempi

kylmästi soi kanteleesi
on sen soinnista sulo poissa
kuolleiden sieluille laulelet
kalman virttä mustaa

tuonen virran vietävänä
syleilyssä sielujen
täällä missä ikuisuus
on ikuisuuden pidempi