Ikuinen

Vangittuna ja sidottuna
Sokaistuna ja kuurona
Avuttomana muttei yksin
Kuolemassa muttei kuollut

Alasti kylmässä tilassa
Omien ulosteiden seassa
Hengittää yhä vielä
Muttei tiedä että elääelää mutta miten kauan?

Liikkeettömänä ja silvottuna
Nyljettynä ja häpäistynä
Tietää kidutuksen
Muttei kipua tunne

Kuivuneen veren peitossa
Oksennukseensa tukehtumassa
Kuolemaa yhä odottaa
Muttei sitä saa

katsoo vierestä hymyillen rakastaan
Miten ihanaa onkaan rakastaa
Kohta taas koittaa aika rakkauden
Hänen rakkaansa saa tuntea sen

vangittuna ja sidottuna
Sokaistuna ja kuurona
avuttomana muttei yksin
Kuolemassa muttei kuollut